Yks ilta sohvala tyhjää käsiä pyöritellessä oli sitte pakko alottaa jotaki (ennenko vilttien hapsut on kaikki letitetty). Tämmösissä tilanteissa se alotettu tuotos yleensä hukkuu valmistumattomien neuleiden mereen kun yleensä se inspiraatio löytyy ennen pakkoneuleen valmistumista.
Siis sukkalankakerä ja pitkät pyöröt: laitoin alule sukat varpaista alottaen. Eihän sitä mittään tylsiä (pelkkää sileää oikeaa) sukkia kuitenkaan haluttanu tehä, joten kaivelin taas Ravelrya ja sieltä täältä vinkkejä poimien (lähinnä tästä Dropsin ohjeesta) aloin tehä ruudukkoa.
Tein tiimalasikantapään kun en muita ossaa (paitsi nyt sen "peukalokantapään", joka tuli Mojoihin) ja tähän ei tarvi ohjeita ko ulkomuistista antaa mennä. Lankana Austermann Step Classic. Neitsytmatkalla ollaan. Vielä en ossaa sanoa tykkäänkö langasta vai en.
Kantapään jälkeen oliki hankalaa päättää mitä seuraavaksi. Päätin laittaa Dropsin ohjeen tapaan kapeat palmikot tuon ruudukon reunaan, mutta varren takaosa kaipas kans jotaki. Muuta ei nyt tullu mieleen ko tuo sama ruudukko, mutta harvempana, yhtenä isona salmiakkina. Noh, kerran jo purin pari-kolmekymmentä kerrosta vartta, katoma jos nyt onnistuis.
Niin, vielä ei ole sitä inspiraatiota löytyny. Eka sukka on kuitenki jo näin pitkälä. En silti vielä uskalla luvata, että näistä sukista kuulisitta tai näkisittä ennään tämän enempää.