Kesken on

Äitin neuletakki on valmis! Siinäpä ei kauaa mennyt, kiitos paksun langan. Kuvia siitä kuitenkin vasta kun päästään äitin kanssa kuvaamaan. Ens viikonloppuna pitäs onnistua viimeistään.

Villatakista jäi lankoja jonku verran ja halusin heti yrittää päästä niistä eroon. Tämä taitaa mennä joululahjaosastoon, joten tämän parempaa kuvaa en vielä uskalla julkaista:

Lankojen päättelyä riitti neuletakissakin ja niin näkyy tässäkin. Noh, eiköhän se tv:tä katsoessa hoidu siinä samalla.

Seuraava työ on alotettu jo:

Tästä on siis tulossa villapusero miehelle tällä Dropsin ohjeella. Raidoituksen sijaan teen puseron tällä yhdellä vaaleanharmaalla sävyllä miehen toiveesta. Mallineule on kahden kerroksen helmineuletta ja täytyy sanoa, että on vähän puuduttavaa hommaa. Mitään ei tapahdu ennen kuin ollaan kainaloissa ja sinnehän on vielä matkaa muutama kerros.

Syntymäpäivälahja

Äitillä on joulukuussa syntymäpäivä ja ehdotin hänelle, että voisin neuloa hänelle villatakin lahjaksi. Äiti valitsi mallin ja yhdessä mietittiin värit. Harmi vain, ettei lokakuun alun Oulun kädentaitomessuilta löytynyt oikeaa lankaa. Netistä onneksi saa vaikka ja mitä, joten tein Tapion lankakauppaan tilauksen. Langat tulivat viime viikolla ja olenkin jo päässyt alkuun neulomisessa.

Suunnitelmissa on siis Dropsin ohjeella tällainen neuletakki:

Ohje täältä.

Lankana käytän ohjeessakin käytettyä Karismaa. Värejä muutettiin sen verran, että beige vaihtui vähän vaaleampaan sävyyn:

Keskiroosa vaihtui vähän vaaleampaan ja lilaan taittavaan vaaleaan vanhaan roosaan:

 

Vaaleansininen ei myöskään oikein miellyttänyt, joten sen sijaan käytän luonnonvalkoista:
 

Samoin metsänvihreä vaihtui ihanaan suklaanruskeaan:
 

Tumma vanharoosa on siis ainoa ohjeessakin käytetty väri. Kyynärpäälaput on tarkoitus jättää neulomatta, mutta muuten aion noudattaa ohjetta jos ei matkan varrella tule jotakin mieleen.

Karismahan on melko paksua lankaa, suunnilleen 7 veljeksen vahvuista, ja neulon sitä 4 mm puikoilla - tulee äkkiä valmista. Eiköhän äiti saa synttärilahjansa jo marraskuussa.

Kun kerran lankatilauksen tein niin samoilla postimaksuilla oli pakko tilata alennuksessa ollutta Limaa. En ole aikoihin neulonut miehelle muuta kuin villasukkia (ja niistäkin on jo aikaa), joten tilasin villapaidallisen lankaa, mies valitsi värin.

Hyvää viikonloppua - miten nämä arkipäivät taas meni jo?

Yltäpäältä villaa

Pitkästä aikaa sain kuvattua jotakin neulottuakin. 

Tämä neuletakkihan valmistui jo elokuun lopussa, mutta jouduin purkamaan nappilistan ja tekemään viiden napinläven sijasta seitsemän, jotta nappilista ei irvistelisi rumasti. Sehän auttoi. Se nappien ompelu vain kesti, ainahan se.

Hipun neuletakki

ohje: BabyDrops 16-10, koko 6/9 kk

lanka: Drops Fabel ruskea (300), Alpaca beige (2020) ja luonnonvalkoinen (0100), Baby Alpaca Silk vihreä (7820) ja vaaleanpunainen (3125) yhteensä 85 g

puikot: 2,5 ja 3,0 mm

Pesun jälkeen kirjoneuleosiokin asettui ihan kivasti eikä se juurikaan kiristele mitä nyt parissa kohtaa on vähän löysähköjä silmukoita. Ehkä alan pikkuhiljaa oppia.

Napit löytyi omasta takaa ja niitä on tosiaan nyt sen 7 kappaletta. Muita muokkauksia tein ohjeeseen myös: värit tietty meni ihan uusiksi, samoin lankavalinnat. Lisäksi hihojen ainaoikeinneuleen vaihdoin 2o,2n-joustimeksi ja nappilistat tein jälkikäteen, en yhtäaikaa vartalo-osan kanssa (silloin sillä on tapana kiristää).

Tarviihan neuletakki kaveriksi villahousutkin. Malliksi valikoitui taas Dropsin ohje.

Hipun villahousut

ohje: BabyDrops 21-36, koko 6/9 kk

lanka: Drops Fabel ruskea (300) 71 g

puikot: 2,5 ja 3,0 mm

Nyt täytyy piirtää ruksi seinään: tämä Dropsin ohje oli huomattavasti selkeämpi kuin moni muu, ja minusta näistä tuli ihan loistavan malliset villapökät, tosin tein taas jonkin verran muutoksia aloittaen heti langan vaihdosta. Neulominen aloitettiin vyötäröstä. Vaihdoin 1o,1n-joustinneuleen 2o,2n-versioon, jotta se sopisi paremmin neuletakin kanssa yhteen. Taisinpa tehdä resorista vähän korkeammankin. Peppua varten tehtiin lyhennetyillä kerroksilla vähän lisätilaa, mikä vaikuttaa tosi hyvältä ratkaisulta. Sitten lahkeet neuloa posotettiin suljettuna neuleena myöskin. Lahkeensuun resori koki saman muokkauksen kuin vyötärökin.

Nämä tuli valmiiksi älyttömän nopeasti. Tätä ohjetta täytyy kyllä käyttää toistekin. Suosittelen siis jos on tarvetta vauvojen tai lasten villahousuille. Ehkä kannattaa lisäksi harkita erityisesti tuota vyötäröresorin pidentämistä.

Jospa tällä tarkenisi ensi syksynä. Lankoja muuten jäi sen verran, että niistähän vois tekasta vielä sukat ja lapaset kaveriksi.

 Nämä löytyy myöskin Ravelrysta: housut ja takki.

Mukavaa perjantaita ja viikonloppua! 

Mulla olis tarkotus viettää viikonloppu ihan huippuseurassa: siskonpojan (11 kk) kans. <3

Söpöilyä

Villahaalariin mätsäävät tossut syntyivät lilan langan jämistä. Vasta kirjotin pitkät pätkät, etten välitä yhtään sukkien neulomisesta, mutta tämmöiset pienet tossut oli varsin mukava välityö. Ja nämä on pienet!

Pienet tossut (Ravelry)

ohje: BabyDrops 20-13, pienimmät 
lanka: Drops Baby Alpaca Silk lila-mix (4434) 10 g ja luonnonvalkoinen (0100) 2 g

puikot ja koukku: 2.5 mm

   
Nämä tossut oli tosi näppärä tehä, ei mennyt kuin pari tuntia. Eniten aikaa tais viedä saumojen ompelu ja lankojen päättely, jotka ei kyllä ole minun lemppareita kumpikaan. Ohjeesta poiketen virkkasin simpukoita tossujen reunaan valkoisella langalla (ohjeessa oli ketjusilmukka-pylväs-lenkkejä, joista en saanut nättejä). Tuossa edessähän nuo nauhat menevät ristikkäin. (Lupaan ottaa sitten kuvia näistä kun ovat käytössä, josko sitten saisi paremman käsityksen). Näihin saa kivasti käytettyä kerien jämiä, yhteensä kun tossut painavat vain 12 grammaa. Riittää siis se ihan pieni nöttönenkin.

Oli muuten tällä kertaa hieman selkeämpi Dropsin ohje kuin haalaria tehdessä.

Kirjoneuleharjotuksia osa 1

Siskon pojalle tekemästäni haalarista jäi Dropsin Baby Alpaca Silk -lankaa sen verran, että siitä sai toisenki haalarin.

Villahaalari (Ravelry)

ohje: Drops, koko 62/68

lanka: Drops Baby Alpaca Silk luonnonvalkonen (0100) 109 g ja lila-mix (4434) 17 g

puikot: 2.5 ja 3.0 mm

Tein muutoin aika pitkälti ohjeen mukaan, mutta resoreiden helmineuleen vaihdoin joustinneuleeseen (1 kiertäen oikein, 1 nurin) ja tein ne lisäksi valkoisella kun ohjeen mukaan tehtynä ne olisi olleet lilat.

Kirjoneuleosio ei ehkä ansaitse näin lähikuvaa, mutta tulipahan otettua. Jotenki tuo jälki ei ole niin tasasta ko haluaisin. Tällä kertaa neulos ei kuitenkaan kiristä, mikä on varsin edistyksellistä jo sekin. Muutama silmukka on vähän löyhänlainen.. Harjotusta siis kaivataan lisää.

Napit valikoitui niistä mitä laatikoista löytyi eli varsin perusmallin luonnonvalkoset sellaiset. Puiset olis tietty ollu ihan parhaat, mutta kun ajattelin, että tätä tullaan varmaankin pesemään useammin niin puiset eivät olisi kestäneet.

Ohjeesta sen verran, että haarasauma on jotensaki eriskummallinen. Ainaki mulle, ko en ole aikasemmin juuri haalareita tehny. Ohjeessa vain käskettiin ylimalkaisesti ompelemaan haarasauma, mutta miten? Tuleeko sauma edestä taakse vai sivulta toiselle? En jotenki vain käsittäny.. Ompelin sauman sitten vähän siltä väliltä, ei ole kovin kaunis. Mutta ei kai sitä kukaan tuijotakaan, käytössä ainakaan. :o)

Toiseksi, minusta lahkeen lisäykset on hassut. Ne loppuu useita senttejä ennen haarasaumaa ja sen vuoksi lahkeiden yläosa pussittaa rumasti (näkyy ekassa kuvassa). Minusta olis ollu järkevämpää tehä lisäykset vähän harvemmassa ja siten, että ne loppuun just ennen haaraa.

Lisäksi, minusta on typerää, että alhaalta laskettuna 1. ja 2. napin välinen etäisyys on 6 cm ja muiden nappien 5 cm. En käsitä miksei niitä ole voitu laittaa tasavälin. Tein kompromissin (kun huomasin tämän liian myöhään) ja muiden nappien välissä on n. 5,5 cm.
Tässäpä siis parannusvinkkejä jos joku on tekemässä samalla ohjeella.

Kirjoneuleharjotuksia

Napit on ommeltu ja nyt ne on kuivumassa.

 

Lisää kuvia tulossa myöhemmin.

Lisää pitsiliinoja

Pitsiliinaprojekti etenee hitaasti, mutta ei kovin varmasti. Dropsin ohjeesta lisää itsevarmuutta saaneena (ja suomenkielisten pienien liinojen virkkausohjeiden puuttuessa) päätin ladata Ravelrysta liinojen ohjeita englanniksi. Kyllä vain, luitte oikein: englanniksi. Jos suomenkielisissä ohjeissa jo tulee sählättyä urakalla kun ei eroteta lyhenteitä ks ja p, niin mitä luuletta ko sama tyyppi lähtee virkkaamaan englanniksi? Noh, ei ainakaan ohjeen mukaista liinaa ekalla kerralla.

ohje: Aunt Aggie's Trivets by Valerie Teppo

lanka: Novita Kotiväki valkonen

koukku: 2,5 mm

Tässä ylhäällä kuvassa siis vasemmalla ensimmäinen liina ja oikealla samalla ohjeella tehty toinen liina. Ei uskois, vai?

Juttuhan meni niin, että googletin kätevän virkkaussanaston, jonka avulla sain jotenkuten tulkittua lyhenteitä. Multa ko puuttuu se ymmärrys virkkausohjeista muuten, niin sitte loput arvattiin. Purettiin. Arvattiin uuestaan (mielellään eri arvaus ko ekalla yrittämällä). Tätä toistettiin kunnes lopputulos tyydytti edes vähän. Sitte hypättiin seuraavalle kerrokselle.

Virkkaussanastossa kerrotaan myös brittienglannin ja jenkkienglannin eroista: kiinteä silmukka on briteillä double crochet ja jenkkikielellä single crochet. Vastaavasti jenkkien double crochet on brittien treble eli pylväs. Tämän huomasin fiksusti vasta kun ensimmäinen liina oli jo valmiina. 

Jotenki siis päätin ymmärtää ohjeen alkuvaiheessa, että double crochet tarkottaa kiinteää silmukkaa. Oliskohan se sitte ollu toiseksi viiminen kerros ko vastaan tuli lyhenne sc. Ai single crochet? No mitä se nyt sitte muka tarkottaa? Ei ainakaan piilosilmukkaa (se kun on molemmilla kielillä slip stitch). Tässäkään vaiheessa ei vielä minun päässä ne kaks hernettä kopsahtanu yhteen, vaan hölmönä tein lyhenteet sc ja dc molemmat kiinteinä silmukoina. Lopussa ihmettelin, ko eihän tämä nyt oikein liinalta näytä. Pyöreä se on, joo, mutta tasoon sitä ei saa millään levitettyä ilman mahottomia ryttyjä.

Kuva ehkä vähän kaunistelee totuutta eikä kuprut paljastu kaikessa kauheudessaan, mutta uskokaa minua: armottomalla nuppineulapingotuksellakaan tästä ei saa liinaa. 

Yritin tosissasi silmät kovana kattoa ohjeen kuvaa valmiista liinasta ja verrata sitä omaani "etsi kuvista n virhettä" -tapaan (nyt n on melkosen iso luku). Luin ohjetta uudelleen, vertailin kuvaa ja liinaa pöydällä sekä yritin samalla alottaa uutta liinaa. Sitte jotenki vähän niinko se kuuluisa salama kirkkaalta taivaalta hoksasin, että tämän ohjeen kirjottaja on jenkki, eikä siis double crochet tarkota kiinteää silmukkaa vaan pylvästä. Siis uskomatonta: sama virhe ko siinä Dropsin ohjeella tehdyssä liinassa! Että miten voiki ihminen sekoilla näin? Kysyn vaan.

Toinen liina valmistu puolet lyhyemmässä ajassa ko ensimmäinen ja onhan se erinäkönen. Tätä ei tarvinu ees pingotella, riitti ko vähän näytti höyrysilitysrautaa.

Nyt tosiaan ko vertaa nuita kuvia, niin onhan tuon ekan liinan keskiosa ihan ihme söhellystä. Ei silti, en vieläkään osaa kattoa kuvasta tai valmiista liinasta missä kohtaa on käytetty pylväitä ja missä kiinteitä silmukoita. Minun silmä ei vaan erota niitä.

Kunhan saan lampun valmiiksi niin taian jättää nämä virkkaushommat niile, jotka niitä hitusen paremmin käsittävät. Minun taitaa olla parempi pitäytyä puikoissa.

Hullutuksia

Kyllä nyt viiraa päästä ja kovasti. Alkaa nyt sitte virkata ko ei oikein koskaan ole osanu! Kyllähän ne perusjutut on hallussa: kiinteät silmukat ja pylväät, mutta jotenki mie en vain ole koskaan käsittäny niitä ohjeita. Aina on kerroksen alkukohta hukassa, ja on muuten älyttömän hankala erottaa, että mikä nyt on se edellisen kerroksen kolmas ketjusilmukka johon nyt pitäs koukku lyä.

Kaikkea sitä näköjään alkaa tehä sitä neulomisinnostusta ootellessa.

No on tässä pieni taka-ajatuski. Mie(ki) olen tekemässä pitsiliinalamppua. Ostin kirppareilta jo kasan pitsiliinoja (osan valkasin kloriitilla mm. turkoosista valkoseksi). Ei ne sitte kuitenkaan riittäny minun palloon. Huvittavintahan tässä on se, että en jaksa millään lähteä kiertämään kirppareita ja etsimään (kohtuuhintasia) liinoja, vaan ostin sitte ruokakauppareissula Kotiväkeä. Siis että liinojen virkkaaminen itte olis helpompaa!?

ohje: Drops

lanka: Novita Kotiväki 23 g kahteen liinaan

koukku: 2,5 mm

Ensimmäinen liina.

Toinen liina. Löydätkö eroavaisuuksia?

Ajattelin, että alotan helpolla ja katoin Dropsilta ohjeen. Kyllähän siinä muistaakseni jo kolmannella kerroksella piti virkata ja purkaa, virkata ja purkaa.. En vain käsittäny, ja liina ei kyllä näyttäny yhtään samalta ko kuvissa. Jotenki se kuitenki siinä kokeillessa kaikkia mahollisia mieleen tulleita tapoja tulkita ohjetta, homma lähti luistamaan. Siis sen kerroksen osalta. Seuraava kerros oli taas oma taistelunsa. Muutamilla kerroksilla silmukoita ei ollukaan niin paljon ko ohjeessa väitettiin olevan, mutta vähän hyppelin silmukoita sieltä ja täältä niin ei niitä ainakaan minun tottumaton virkkaajan silmä erota. Jotenki siitä kuitenki tuli pyöreä liina, ihan ihmeen kaupala. Aikaahan se vei tolkuttomasti, mutta olipahan valmis. Jotaki erilaista siinä kuiten oli ko ohjeen kuvassa, mutta en antanu sen häiritä.

Ajattelin, että tehhäänpä toinen ko nyt on opittu lukemaan ohjetta. Noh, siinä toista liinaa virkatessa tajusin, että olinki tehny ekassa liinassa kiinteitä silmukoita ko olis pitäny tehä pylväitä. Että siinä sitte se ero. Selvispä kuiten.
 

Lamppu ei vieläkään ole valmis. Muutama liina tarvittais vielä. Lupaan siis, että jatkoa seuraa.

Villahaalari, osa 2

Lupasin lisäillä parempia kuvia villahaalarista. Tässä niitä nyt olis. Varokaa vain, seuraavien kuvien myötä vauvakuume voi alkaa vaivata. En vastaa seurauksista.

ohje: aikalailla oma, vähän mittoja kateltu useista eri ohjeista

lanka: Drops BabyAlpaca Silk luonnonvalkonen 117 g

puikot: 2,5 mm resoreihin, muualla 3,0 mm

koko: n. 56 cm

Ihan aluksi oli suunnitteilla joku palmikollinen villahaalari. Mieleistä ohjetta ei kuitenkaan valmiina löytyny, ja ajattelin, että vois olla ehkä liian vaativaa saaha itte suunnitellen palmikot osumaan oikein ja kivasti kavennusten kans. Päätiin siis neuloa ihan simppelisti sileää oikeaa.

 

 Söpö ko mikä! Pukuki. Jätkä ei välittäny mittään tätistä, joka heilu kameran kans ympärillä. Hyvät unet jatku vielä vaunulenkin jälkeenki.

Jotaki jujua haalariin kuitenki piti saaha, joten pienet paikkataskut ja toiseen ommeltu lammasnappi ajavat sen puolen. Ja onhan nuo pallonapitki aika makeat.

Kuvissa on mukana myös lapaset ja sukat, jotka on samasta langasta. Tuore mummo on neulonu ne.

Hihojen ja lahkeiden resoreissa sekä kauluksessa on 1 kiertäen oikein, 1 nurin -joustinta. Niitten avulla on hyvä säädellä pituutta. Kaarrokkeeseen tein raglan-kavennukset joka toinen kierros. Nappilistat on tehty samaa kyytiä vartalo-osan kans, ne on ainaoikeaa. Napinlävet tein muistaakseni kolmen silmukan päähän reunasta ja olisko ollu ssk, lk.

Tämä siskon poika vain kasvaa niin hurjaa vautia, että saattaa olla, että tämä jää kuitenki pieneksi ennen ko lumet on sulanu. Mutta tätihän laittaa uutta puikoile: villahousut ja -takki olis seuraavaksi suunnitteilla.

Talvivaate

Neulemekko on kyllä talvivaatteiden parhaimmistoa. Kivannäkönen, rento ja lämmin.

Nyt mullaki on semmonen. Ihan itte tehty.

Se on vain semmonen homma, että saatta tyytyä näihin kamalaakin kamalampiin itse otettuihin (peilin kautta, tottakai) kuviin. Toivottavasti saatta selvää.

ohje: Drops 94-24

lanka: Drops Alpaca beigemeleerattu (2020) 226 g

puikot: 3,5 mm

fiilis: JUHUU!

 Hommahan alko marraskuussa jo ko näin kaupassa ihanan neulemekon semmosella lehtikuviolla. Sehän oli tottakai akryylia ja eikai sitä nyt kaupasta neuleita osteta. Lankaa olin ostanu jemmaan aikasemmin syksylä, joten eihän se ollu ko alottaa silmukoitten luomisella. Pitihän sitä tieten ensin mittoa ja vähän laskea, mutta arvio osu aika nappiin (n. 250 silmukkaa tais olla).

Piirtelin itte oman lehtikuvion muistinvarasesti kaupan neuletta mukaillen. Parikymmentä senttiä sain joustinneuleen jälkeen mallineuletta tehtyä, mutta sitte ne iski ne kavennukset. Nehän ei ottanu onnistuakseen. Seuraava vaihe oli se, että neule nakattiin syrjään ja tehtiin muita mukavampia ja helpompia neuleita kuten vaikkapa sitä villahaalaria siskon pojale.

Siinä ehti mennä joulunpyhät ja uuet vuet hyvinki, ennenko kaivoin neuleen taas esile. Tuomio oli selvä: purkuun. Resorin onneksi sentään tajusin jättää purkamatta ko sehän oli sopiva. Selasin vähän aikaa Ravelrya ja Dropsin sivuja. Melko helposti se oikea ohje löyty, neuletiheyski täsmäsi.

Yritin siinä töitten alotuksen lomassa kutoa aina pikkusen. Aivan en ehtiny näitten pakkasten alkuun, mutta näyttää niitä riittävän vieläki, joten ei se ajotus nyt niin mahottoman huono ollu.

Ja kyllä mie poka tykkään tästä! Lyhyet hihat tekkee sen, ettei tule liian kuuma, ja pitkä helma lämmittää mukavasti takalistoaki. Aivan loistava työvaatteeksikin, mutta varmasti kovassa käytössä kotona sukkahousujen ja villasukkien kans.

 

Olen tässä monien neulottujen silmukoitten aikana huomanu sen, että parempi tehä harkiten ja huolella ko kauheala innola sen suurempia ajattelematta. Noh, joskus se päätä pahkaa neulominenki on hyvästä, mutta yleensä sen parhaan lopputuloksen saa ko vähän enempi näkkee vaivaa. Siis olen oppinu malttia - kaiken ei tarvi valmistua just-nyt-heti eikä vielä huomenakaan. Myöhemminki ehtii. (Onkohan sama ajattelutapa leviny opiskelujuttuihinki, mietin vain..) Ja sitte sitä huomaa nauttivansa lopputuloksesta paljon enemmän. Tätä lisää, kiitos.

Villahaalari, osa 1

Kiitos kaikille mukavista kommenteista pipoihin! Olen kyllä niin tyytyväinen myssyihin, että!

Nyt onki semmonen hulina menossa ko ykskaks alotinki työt toivottavasti tulevassa ammatissani. Opinnot siis on kesken, loppuvaiheessa, mutta ko vastaan tuli mahollisuus päästä sijaiseksi oman alan hommiin niin eihän sitä voinu jättää käyttämättä.

Nämä pari viikkoa on ollu niin jännittäviä ja työntäyteisiä, että puikot ei ole paljoa suihkinu. En ole tainu hirveästi ehtiä istua sohvallakaan. Eikä ole iltasin tarvinu oottaa unta, vintti on kyllä pimeny ko pää on painunu tyynyyn.

Ehkä pari viikkoa vielä niin sitte vois tilanne vähän rauhottua ja ittekki olis paremmin sisällä työjutuissa. Sitte jäis sitä omaa aikaaki. Näpertelyaikaa.

Jotaki pientä kuitenki olen tässä ennen töitten alkua laittanu alulle sen tunikan lisäksi. Siskohan sai pienenpienen pojan, josta on jo kasvanu pieni poika. Villahaalari oli toiveissa ja tätihän tieten teki. Ilomielin.

 Haalari kävi jo testissä, mutta todettiin, että jotta se menis koko talven ja kevään, niin ehkä hitusen isompi vois olla parempi.
Purin siis vielä kaarrokkeen kainaloihin asti, lisäsin pari senttiä hihoihin ja vartaloon (lahkeista olin onneksi tehny jo reilummat). Nyt puku oottaa pesua ja nappien ompelua. Ihan ei ehtiny kotiutumismatkalle tämä haalari, mutta eiköhän sitä ehitä käyttää.

Nämä kuvat on siitä ensimmäisestä, pienemmästä versiosta. Lisäkuvia luvassa sen pesun ja suhteellisen pitkään kestävän nappien ompelun jälkeen. Toivotaan, että niihin kuviin saatais poitsuki matkaan puvun täytteeksi.

Uusi suunnitelma

Marraskuussa alotin Dropsin Alpacasta talvitunikaa ittele. Mielessä oli jonkulainen lehtikuvio, jonka piirtelin sitte paperille. Halusin leveän joustinneuleen helmaan ja ehkä kaulukseenki.

Nyt neule on ollu joulukuun alusta asti jäähyllä. Joku tökkii. Ja pahasti.

Selasin sitte tietenki Ravelrya avun tarpeessa ja sieltähän se löyty: uus ohje! Puretaan siis tämä tekele ja alotetaan kokonaan puhtaalta pöydältä. Voi olla, että tämä dropsin ohje kokee vielä isoja muutoksia, mutta tästä on hyvä alottaa. Pitäs vain päättää, että alotanko ylhäältä vai ohjeen mukaan alhaalta..

Lämmin ja valkonen, osa 2

Lupasin jo marraskuun lopussa parempia kuvia minun uuesta neuletakista. Tässä niitä vihdoin olis, olkaapa hyvät.

ohje: Drops 113-17

lanka: Drops Nepal luonnonvalkonen (0100) 483 g

puikot: 5,0 mm

Päätin alottaa neulomisen kaarrokkeesta alhaalta ylöspäin, joten loin virkkausaloituksella kaarrokkeen 221 silmukkaa ja alotin heti mallikerralla. Ravelrya selailemalla sain hyviä vinkkejä, ja vaihdoin ohjeen nypyt helmineuleeseen. Minusta se passaa paremmin kaarrokkeen muihin pintaneuleisiin. 

Kaarrokkeen puolivälissä alko kyllä tuntua siltä, että tästähän tullee mahoton teltta. Lanka on kuitenki melko paksu, samoin puikot, ja silmukoita aikasesti. Hankalasti yritin venytellä muutaman sentin neulekaitaletta hartioitten ympärille, että sais vähän mitattua miten paljon meni pieleen. Jatkoin kuiten kaarrokkeen loppuun asti.

Eikä tarvinu purkaa, koko vaikutti just passelilta. Sitte vain purin virkkauslangan samala poimien silmukat puikoile, ja jatkoin helmaa ylhäältä alaspäin. Ohjeessa ei (taaskaan) ollu vyötärön muotoiluja, mutta miehän lisäsin ne, kuten aina.

Hihat neuloin kans ylhäältä alas välillä sovittaen ja sen mukaan kavennellen. Tein molemmat hihat yhtäaikaa, eihän niistä muuten olis tullu samanlaisia. Ohjeessa olis ollu 3/4-hihat, mutta mie halusin kokopitkät.

Helmaan, hihansuihin ja kaulukseen neuloin ohjeen helmineuleesta poiketen 1 oikein, 1 nurin -joustinneuleen. Näin niistä tuli vähän napakammat. Pelkäsin, että helmineuleella niistä olis tullu lörppänät. Nappilista olis ohjeen mukaan tehty etukappaleiden kans yhtäaikaa, mutta ko en tieny miten pitkän neuletakin tehen ja montako nappia tarvii, niin päätin tehä sen erikseen. 1o,1n-joustinta seki.

Napit on Dropsin ja olen ne joskus aikaa sitte tilanu Tapion kaupasta. Mukavasti passaavat tähän takkiin.

Nepalhan on tosiaan melko paksua lankaa ja vähän pelkäsin, että montakohan kiloa paksummalta sitä mahtaa näyttää tämä päälä. Lankakaupan nainen sano valmiin neuletakin nähtyään, että nyt hänki uskaltaa käyttää Nepalia takkiin ko eihän se näytä paksulta tönköltä ollenkaan. Huh.

Ja on lämmin! Tätä on pietty, vaikka pakkasia ei ole vielä juuri pariakymmentäkään ollu. Tästä tuli tähän asti tekemistäni neuletakeista paras.