Villaa vaihteeksi

Hei vaan kaikille! Kiireinen arki otti tiukan otteen viime vuoden marraskuusta lähtien ja näpertelyt jäi ihan minimiin. Omien opiskeluiden alkaminen ja heti perään pimun päivähoitorumba myös veivät mehut aikalailla. Puhumattakaan siitä alkuraskauden väsymyksestä ja pahoinvoinnista samaan syssyyn. Jep, toinen pitäs syntyä päivänä minä hyvänsä - mieluiten jo tänään, kiitos!

Nyt on kesän aikana löytynyt jonkin verran aikaa ja intoa käsitöillekin - jospa saisin niitä tännekin pikku hiljaa esille. Saas nähdä miten se arki tästä lähtee pyörimään kun vauva syntyy ja miten paljon jää enää aikaa käsitöille.

Vauvan tuloon olen valmistautunut aloittamalla kestovaippojen käytön hetimiten. Iso kasa harsoja on siis hommattuna ja taiteltuna valmiiksi odottamassa. Niiden kaveriksi tarvitsee tietysti villavaippahousuja. Esikoiselle jo tein Vanilla-ohjeella parit villikset ja sillä samalla tein nytkin.

ohje: Ravelrysta Vanilla by Kelly Brooker 10 ply ohjeella newborn-koko

lanka: Schoppel-Wolle Reggae Ombre 38 g ja Drops Baby Merino 4 g

puikot: 3,0 mm ja 4,0 mm

Aina vaan tähtiä

Huhhei, onpahan mennyt syksy nopeasti. Tuon pimun kanssa kun viettää päivät niin ei paljoa ehdi ylimääräistä - hyvä kun saan puhtaat vaatteet pestyä ja lämpimän ruuan tehtyä perheelle päivän aikana. Kiirettä pitää tytön perässä juostessa (tyttö ei kuitenkaan vielä onneksi juokse), sillä hän on nyt kohta kuukauden päivät kontannut ja noussut tukea vasten seisomaan. Kaikki muu kiinnostaa nyt paljon enemmän kuin ne omat lelut. Kiipeäähän tuo pieni apina jo meidän huushollin kolme rappustakin ylös - vielä kun oppisi tulemaan alaskin kaatumatta. Hommaahan olisi, lista on melko pitkä, mutta yritetään asia kerrallaan.

Kotiaskareiden vastapainoksi olen melko useana iltana istunut ompelukoneen ääressä, mutta nyt on pakattu konekin odottamaan uutta ompeluhuonetta ja ensi kesää, jolloin on luultavasti seuraavan kerran jonkin verran aikaa ommella. Meillä on edessä ihan pian paluumuutto Ouluun ja sehän se teettää hommaa ja vie aikaa harrastuksilta (tulleepa ikävä Ottobre Shopia!). Sen jälkeen onkin ahkera opiskelu edessä. Sitä kesää odotellessa.

Näitä ompeluksi ehti kuitenkin kesän aikana valmistua melkoisesti ja hyvin moni on vielä täällä blogissa esittelemättä. En sentäs kerralla kaikkia läväytä tänne, mutta jos pikkuhiljaa saisin ne tänne näpyteltyä (ja kuvatakin pitäisi).

kaava: Ottobre 3/2013 Baby whale koossa 86

kankaat: siskolta

Siskon poika sai kesäbodyn (hah, tämän ompelusta onkin jo mennyt kauan!) ihanasta tähtikankaasta. Tämä kangas käy minusta oikein hyvin sekä tytölle, että pojalle (menee siis ensi kesänä meidän tytsylle). Tähdet ne vain edelleen on minusta kivoja. Onhan niitäkin tullut jo ommeltua muutama. Kaavana taas se tuttu Baby whale, jota olenkin jo kehunut maasta taivaisiin. 

Olen nyt laittanut helmaan vain kaksi nepparia kun niilläkin tuntuu hyvin pärjäävän. Vähenipähän hutilyönnit vasaran kanssa heiluessa. Alan muuten harjaantua siinä hommassa jo melkoisesti - eihän tässä kohta mitään pihtejä tarvitakaan! Paitsi että olishan ne vähän hiljasemmat kuin vasaralla paukuttaessa. Vois yöaikaankin nepitellä, nyt ei kehtaa herättää muita.

Muutama body on tämänkin jälkeen tullut ommeltua, mutta kuvat on niistä vielä ottamatta. Kaavana taitaa niissäkin olla tämä sama. Haluaisin kyllä kokeilla muitakin, mutta ei ole oikein tullut vastaan mieleistä. Haluaisin ehkä sellaisen, jossa on nepparit toisella olalla, kuten tässä tosimummon bodyssa, ja istutetut hihat siis. Harmi vain, ettei nyt ole sitä ompeluaikaa ja ensi kesänä tuskin enää bodeja tarvitsee tehdä. Mutta silti, vinkkejä otan vastaan hyvistä bodien kaavoista.

Isoja palloja vaippapepulle

Vaateompelun lomassa surauttelin parit vaipatkin kun tarve isommille vaipoille olisi jo aikamoinen. Lähdetäänpä liikkeelle siitä, että ostin aivan ihanaa pallokuosista PUL-kangasta metrin verran. Sitten hommasin sille kaveriksi coolmaxia, melko ärpäkän oranssia. Ja tuli sitten ostettua muutama sentti (kröhöm, kolme metriä..) turkoosiakin coolmaxia kun niin halvalla sain.

Niin että vaippoja piti tehdä. Isompia sellaisia. Koska tyttö osaa jo varsin näppärästi avata vaippojen etutarrat, ajattelin tehdä sivukiinnitteisiä neppivaippoja. Muokkasin aikaisemmin käyttämääni kaavaa vähän isommaksi ja tässä olisi tulos:

Jotenkin onnistuin kuvatessa saamaan värit melkosen haaleina eikä oranssi näytä näissä kuvissa ollenkaan niin räikeältä kuin mitä se todella on. Samoin nuo pallotkin ovat laimeammat. Että kuvausta(kin) pitäisi opetella.

Mutta tästä vaipasta ja ompelusta. Eka kertaa ompelin kuminauhat vain päistään kiinni ja sitten kujan niille oikealta puolelta kangasta. Eipäs se ollutkaan niin kovin hankalaa. Aiemmin olen siis ensin ommellut siksakilla kuminauhat nurjalle koko matkalta ja sitten tikannut kujan oikealta. Päistään kiinni ommeltujen kuminauhojen etuja ovat näin äkkiseltään mietittynä ainakin helpompi kuminauhojen vaihtaminen ja tasainen rypytys kankaissa.

Ostin omat Kam-nepparipihditkin niin ei tarvitse olla naapurilta lainaamassa jatkuvasti (kiitos lainasta, E!). On kyllä melkosen koukuttavaa puuhaa tuo nepittäminen. Mietinkin jo, että mitäköhän kaikkea sitä vois nepittää.. Ovat vain aika paksuja nuo käyttämäni nepit bodeihin ainakin, ehkä jossakin hupparissa tai takissa voisi mennä.

 

Tässä viimeisessä alkaa muuten väritkin olla vähän lähempänä todellisuutta.

Mutta mites sitten kävikään kun innoissani aloin sovittaa vaippaa tytölle: isohan se on, eikä mitenkään ihan vähän! Reisistä jäi niin löysäksi, että ei puhettakaan kuivista vaatteista. Onhan tuo vyötärönympäryskin reilu. Että kaappiin meni tämä vaippa oottamaan, ehkä vuoden päästä vois olla sopiva.

Ei kun uutta matoa koukkuun, vai miten se meni? Pienensin vähän samaa kaavaa ja ompelin uuden vaipan, tällä kertaa sillä turkoosilla coolmaxilla.

Samat jutut tein tähänkin versioon: kuminauhat päistään kiinni ja kujiin, kolme paria neppejä takasiivekkeisiin ja kuminauha myös eteen.

Ja voihan kettu: ISO tämäkin!

Pöh, antaa vaippojen ompelun nyt hetkisen olla kun menee niin metsään niiden kanssa. Keskityn taas vaatteisiin.

Sivuneppivaippoja

Kun etutarrallisten vaippojen ompelu kävi hyvin tutuksi, uskaltauduin kokeilemaan sivunepillisten vaippojen ompelua. Piirsin yhdestä hyväksi todetusta vaipasta kaavan ja sain naapurilta lainaan neppipihdit.

Ennen minkään sauman tai kuminauhan ompelua on paras ja helpoin kiinnittää nepit takasiivekkeisiin. Laitoin vahvikkeeksi palaset fleeceä neppien tueksi, ettei PUL-kangas repeäisi neppejä auki kiskottaessa. Laitoin kolme paria neppejä kummallekkin puolelle. Taakse tulee siis naaraspuoliset nepit, eteen urokset.

Ompelin myös eteen vatsan kohdalle kuminauhan (joka mustassa vaipassa tuli liian kireälle), jotta istuvuus paranisi. Sitä ei tosiaan kannata laittaa kovin tiukalle, pieni venytys nauhalle riittää.
Viimeisenä ompelun jälkeen niittailin nepit etusiivekkeisiin. Niiden kanssakin kannattaa katsoa, että tulevat tarpeeksi reunaan jottei kankaan reunat jää ikävästi lörpöttämään. Makuasiakin tämä saattaa olla, mutta tykkään, että nepit on reunassa.

 

 Näistä tuli ihan kelpo vaippoja. Tykkään kyllä enemmän käyttää tarrallisia, niissä säätäminen on portaatonta kun näissä nepillisissä tahtoo välillä käydä niin, että vaippa on joko liian löysällä tai liian tiukalla kahdella peräkkäisellä säätövaihtoehdolla. Näiden kahden vaipan vähäinen käyttö taitaa kuitenkin enimmäkseen johtua siitä, että ompelin kuminauhat täyttöaukkoon myös coolmaxiin ja tietenkin liian tiukalle, jolloin imujen (ja käden) työntäminen vaippaan on melkosta änkeämistä.

Siis muistilista seuraavien (sivu)neppivaippojen ompeluun:
- naarasnepit kiinni ekana ennen ompeluita
- jätä etukuminauha tarpeeksi löysälle
- jos laitat kuminauhan myös täyttöaukon reunan coolmaxiin, jätä sekin melko löysälle
- laita urosnepit tarpeeksi reunaan

Kesäpaita tähtihihoilla

Mulla pursuilee kuvakansio julkaisemattomia kuvia ompeluksista (ja ehkä pari neulejuttuakin oottaa), mutta mistä ihmeestä sais ajan näpytellä ne kaikki tänne? Koitetaan pikkuhiljaa purkaa kuvia tänne. Järjestys on täysin mielivaltainen - ei puhettakaan, että enää muistaisin mikä on valmistunu ensin ja mikä sitte!

Alotetaanpa tällä t-paidalla. Samalla kun ompelin ristiäislahjabodyn siskontytölle heinäkuussa, leikkelin jäljelle jääneistä kankaista omalle tytölle kesäpaidan.

 

kaava: Ottobre (numeroa en millään muista), koko 74

kankaat: tähti-interlock siskolta saatu, pinkki trikoo ja resori Ottobre Shop

 Ekaa kertaa käytin kaavaa, jossa on olalla napitus. Vähän jännitti miten saan resorikanttaukset nätisti ommeltua nepparin alle piiloon eikä se nyt tietenkään ensimmäisellä kerralla onnistunut. Tai oikeastaan toinen kertahan tämä oli, sillä keväällä ompelin sen bambi-paidan, jossa mokasin vähän myös samassa hommassa. Tiänpähän taas miten ens kerralla ei kannata tehdä.

Ohjeesta ei oikein käynyt ilmi, että mihin kohtaan nepparit olisi pitänyt laittaa (tai sitten kiireinen kaavan kopioija ei ole merkinnyt piirtäessä nepparin paikkoja omiin kaavoihinsa..) ja ehdin jo palauttaa lainalehden kirjastoon, joten vasaroin (nii-i, ne pihdit pitäis hommata) ne mihin ne minusta parhaiten passasi. No ensinhän piti saada tietenkin tuo paksu ja rumasti törröttävä resorin reuna jotenkin kuriin. Hyvin upposi piikit vaikka tais olla vähän liian monta kangasta päällekkäin (kolminkertainen trikoo ja resori plus vahvike kangas eli 7!). Toisen nepparin ujutin kätevästi tuonne taitteen alle piiloon.

Jotenkin minusta paita näyttää vähän valjulta. Ehkä olisi pitänyt applikoida jotakin (tähti?) tuohon etukappaleelle. Voishan sen vieläkin siihen lätkästä, mutta taitaa paita jäädä jo aika vähälle käytölle jos ei älyttömiä helteitä pukkaa näin syyskuulle.

Keltanen pusero

Keltasta pallotrikoota jäi vielä kesäbodyn ompelun jälkeen kaappiin, mutta nyt viimein sain päätettyä mihin käytän sen. Sillä samalla bodyn kaavalla tein puseron syksyksi ja talveksi koossa 80. Lyhyet hihat vain jatkoin pitkiksi.

ohje: Baby whale -body Ottobre 3/2013 muokattuna paidaksi pitkillä hihoilla, koko 80

kankaat: Eurokangas

Pääntien resorin tikkauksia ommellessa sattui pieni kauneusvirhe ja alalanka oli keltainen valkoisen sijaan, mutta eipä se tuolta nurjalta puolelta näy kuin omaan silmään. Että antaapa olla, en todellakaan ala ratkoa.

Sitte vain ootetaan, että tyttö kasvaa puseroon sopivaksi. Eikä siihen tällä kokemuksella mene kauaa.

Seuraavaksi haluttais ommella semmonen hieman leveähelmaisempi pusero tai tunika talveksi. Vaikkapa uusimmasta syksyn Ottobresta se ensimmäinen kaava, Lil' darling.

Keltasta ja palloja

Ostin kesäkuussa Eurokankaasta keltaista trikoota valkoisilla palloilla. Ihanaa! Kaksi herkkua yhtäaikaa siis. Nyt mulla on nimittäin menossa villitys keltaisen ja pallojen kans. ;)

ohje: Baby Whale -body Ottobre 3/2013 koossa 68

kankaat: Eurokangas

Tämä on siis se sama kaava, jolla tein pinkit pallobodyt aiemmin. Tämä kaava vain toimii tosi hyvin ja body on älyttömän nopea ommella.

Tätä bodya on kyllä tullut käytettyä kovasti. Tästä tuli yks lemppareista. <3 Toivottavasti kesäkelit vielä jatkuvat, jotta body pääsee vielä käyttöön kun mahtuu päällekin. Ja sitä paitsi, meillä alkaa nyt LOMA! Eli ilmojen sopis olla kesälomalle sopivat. :o)

Ristiäislahja

Ihana siskon tyttö sai tässä yhtenä heinäkuun viikonloppuna viimein nimen (en muuten yhtään osanu arvata minkä nimen pikkuinen saisi) ja lahjan ompelin tietenkin kun vauhtiin olen päässyt ompeluhommissa.

ohje: Baby Whale -body Ottobre 3/2013 koossa 56

kankaat: tähti-interlock siskolta, pinkki interlock ja resori Ottobre Shop

Kaavassahan on lyhyet hihat, mutta jatkoin niitä sopivasti niin sain pitkät hihat. Lyhensin bodyn vartalo-osaa noin sentin verran kun se samalla kaavalle tehty lyhythihainen pallobody oli vähän liian pitkä. Tästä tulikin parempi, tosin ehkä tähän pitkähihaiseen versioon olisi voinut jättää enemmän pituutta, että menisi vielä kesähelteiden loputtuakin. Jälkiviisas on hyvä olla..

Ompelin lahjaan mukaan myös muutaman pesulapun. Pinkkiraitanen kangas on bambujoustofroteeta ja lila tähtineulos on bambua, molemmat tilattu Myllymuksuilta. Kokoa näillä on noin 17 senttiä kanttiinsa. Olen ommellut näitä itsellekin (tai siis omalle tytölle) muutamia ja todennut ne todella mukaviksi käytössä. Näillä siis pyyhitään suu ja kädet syönnin jälkeen. On muuten talouspaperin kulutus vähentynyt huomattavasti! Niitä pitäisikin vielä surauttaa saumurilla muutama, jotta riittävät tällä pesukierrolla.

Lilaa ja valkoista

Eihän niistä palloista pääse eroon ollenkaan. Mutta minkäs teet, ne vain nyt iskee lujasti minun makuhermoon. Tällä kertaa lilavalkosesta interlock-trikoosta tuli ommeltua hupputunika siskon vauvalle.

ohje: Ottobre 3/2013

koko: 56

kankaat: trikoo siskon kangasvarastoista, resori Eurokankaasta

muuta: nepit Ottobre Shopista

Kesän Ottobre-lehdessä on todella monta kivaa ohjetta. Tämä taitaa olla jo kolmas kaava, jota olen käyttänyt. Jumpsuitin ja bodyjen resorikanttausharjottelujen jälkeen homma alkaa sujua jo sutjakkaammin. Tässä en tainnut mokata ollenkaan. Paitsi että tällä kertaa tuo Eurokankaan resori kyllä jäi harmittamaan. Ei meinaan ole ollenkaan niin hyvälaatuista kuin vaikkapa Ottobre Shopista ostamani. Joustoa ei ole tarpeeksi ja se tuntuu lörpsähtävän ompelun jälkeen. Tiänpähän mistä en osta jatkossa resoreita.

Mutta tämä kaava on kyllä älyttömän kiva! Tunika oli mukava ommella ja vitsit miten kivan näkönen valmiista vaatteesta tuli. Voisin pukea ittekki tämmösen.

Ottobren uusin numerohan ilmesty viime viikolla. Se ei ihan yltänyt kesänumeron tasolle, mutta pari mukavaa kaavaa siitäkin löytyi. Nyt on vain niin paljon keskeneräisiä töitä ompelupöydällä ja vaippojakin olis tarve tehdä, että vähän aikaa pitäs malttaa ennen kuin alan uusia suunnitella.

Palloja bodeissakin

Miten se muka jo kuukausi ehti mennä kun esittelin ne pallotrikoohousut?! Tämä kesähän vilahtaa ohi ihan mahotonta vauhtia, apua!

Pallotrikoosta tuli myös pari bodya: yksi omalle ja toinen siskon vauvalle. Ovat muuten ihan ensimmäiset bodyt, jotka olen koskaan ommellu.

ohje: Ottobre 3/2013

koot: 56 ja 68

kankaat: trikoo siskon laatikoista, resori Ottobre Shopista

muuta: Prymin nepparit Ottobre Shopista

 

 

Ohjeessa ei ole pääntiellä neppejä ollenkaan ja se tieten ensin vähän epäilytti, että mahtuuko pään läpi ensinkään. Kun tarpeeksi venytti kankaita ommellessa niin ei ole kyllä liian tiukka pukiessa, muttei liian löysäkään että jäis lörpsöttämään päällä. Siis että hyvä tuli.

Vähän rumasti jäi tuo pääntien resorin saumurointi näkyviin kun en vielä hoksannut ommella resoria ensin renkaaksi ja sitten vasta pääntielle. Osaanpa jatkossa ommella fiksummin ja helpommin.

Neppareiden vasarointi ei taas mennyt ihan tuosta nuin vain näppärästi. Pari nepparia meni vinksalleen ja piti oottaa, että mies tullee kotia ja ettii mulle sekasesta työkalukaapistaan pihit. Helpostihan ne irtosi, mutta ei niitä uudelleen voinut enää käyttää, roskiin menivät. Ehkä pitäs tosissaan alkaa harkita niitä pihtejä. Jo ihan naapurisovunkin vuoksi (etteivät hermostu ko mie täälä yhtenään paukutan vasaralla).

Tämä kaava oli mukavan kapea (ainakin meidän pallerolle), ei kuitenkaan mikään tiukka. Samalla kaavalla olen tehnyt jo useamman muunkin bodyn. Hoksasinpa nyt, että voishan tällä kaavalla tehdä paidankin.

Kesähousut palloilla

Lainasin kirjastosta ison kasan (kaikki mitä silloin hyllystä löytyi) vanhoja Ottobre Design -lehtiä. Meillähän on täällä Rovaniemellä Ottobre Shop, johon kannan suuren osan tuloistani tällä hetkellä, mutta itse lehteen en kovin paljoa ole tutustunut aiemmin.

Nyt sitten kävi niin, että piti ihan tilata lehti itselle. Eikä ollut turha ostos - uusimmasta lehdestä löytyi vaikka mitä ommeltavaa. Kuten vaikkapa nämä kesähousut trikoosta koossa 68.

ohje: Ottobre Design 3/2013

kankaat: pallotrikoo siskolta, resori Ottobre Shop

Eipä vois helpompaa kaavaa olla! Tais mennä enemmän aikaa kaavan piirtämiseen ja kankaiden leikkaamiseen kuin ompeluun. Lahjekappale on yhdestä osasta, takana on sauma. Siis kaksi saumaa, parit resorit ja se on siinä!

Vyötäröresori nousee aika ylös, mutta sen voi jättää hieman alemmaskin, haaremihousutyyppisesti. Näissä on hyvin tilaa kestovaipallekin. Tuli kyllä mahottoman kivat kesäpöksyt. Suunnitteilla olisi tehdä toisetkin tällaiset, ehkä keltaisena.

Unten maille

Vanhasta pussilakanasta tuli uus! Äiti oli jo itte leikelly vanhasta pussilakanasta leikkimökkiin verhot ja mie silppusin lopusta pussilakanan siskon vauvalle.

Kaveriksi laitoin valkosta lakanakangasta ja kolme pinkkiä nappia, jotka on muuten peräisin vanhoista työpaidoista. Koko on n. 80 cm kertaa 115 cm eli sopiva äitiyspakkauksen täkkiin.

Ruudullista kangasta jäi vielä joitakin palasia, joten päätin samalla ommella omallekin tytölle pussilakanan. Kaveriksi leikkasin vanhan vaaleanpunaisen lakanan.

Koko on se sama äp:n täkkiin sopiva. Nappien kohdalle ompelin vaakaan tikkaukset, jotka näkyvät aika huonosti tuosta alemmasta kuvasta. Samanlaiset tikkaukset on siskon pussilakanassakin. Taas olis voinu silittää, mutta ko oli niin kiirus ottaa kuvat..

 

Vielä jäi kankaita ainakin parin tyynynpäällisen verran. Niitä sitten jossain vaiheessa.

Pilviä

Nythän tässä vasta päästään vauhtiin tämän ompelun kanssa. Vielä kun ehtisi kaikki tuotokset kuvata ja jotakin kirjotella niistä tännekin.

Kovasti olen kesävaatteita ommellut ja tässä olisi yksi sellainen valmiina.

ohje: Ottobre 1/2007 t-paita kirjekuoripääntiellä koossa 74

kankaat: pilvitrikoo Kestovaippakauppa, resori Eurokangas

muuta: merkit Royal-tuote

Taas tuli monta asiaa ommeltua ensimmäisen kerran: kirjekuoripääntie, hihat kuminauharypytyksellä ja puhveilla olkapäissä. Ainoa, mikä olisi voinut mennä paremmin on nuo olkapäiden rypytykset. Ne tehtiin ihan käsipelin rypyttämällä, mutta nätimmät sais joustonauhan (Framilon) avulla.

Tämä on vielä iso vauvalle, mutta eiköhän heinäkuun helteillä ole jo sopiva. Vähän jänskättää tuo pääntie, se kun näyttää niin kovin pieneltä ja ahtaalta, että mitenköhän se mahtaa istua.

Tykkään kyllä kovasti tuosta pilvitrikoosta. Paitsi että se on kaunista niin se on myös mukavan napakkaa. Sitä onkin mulla pinkkinä jemmassa myös. :)

Vihdoin: jumpsuit!

Muutaman päivän ketutuksen jälkeen marssin kangaskauppaan - siis siihen ihanaakin ihanampaan Ottobre Shopiin, jonne voisin hyvinki tuhlata koko vanhempainrahan eikä olis ees hankalaa. Ostin uuden palan trikoota vuorikankaaksi. Kotona leikkasin kankaan ajatuksella. Varmistelin ainakin viisi kertaa, että meneehän nyt oikein. Meni se.

Tadaa: valmis jumpsuit!

ohje: Ottobre 4/2012, jumpsuit vauvalle koossa 68

kankaat: valkoinen tähtivelour Eurokankaan palalaarista, vaaleanpuna-valkoinen raitatrikoo ja vaaleanpunainen resori Ottobre Shopista

muuta: vetoketju 40 cm Ottobre Shopista, merkintälaput Royal-tuotteelta

 Ihan hyvä, että harjottelin sen trikoopaidan kanssa tuota resorikaitaleella huolittelua. Tässä se oli kuitenkin hieman haastavampaa niin sehän tästä olis puuttunu ko vielä olis sen kans saanu alkaa säätämään. Mutta siis hyvin selvisin tällä kertaa (mitä nyt ompeleen kanssa vähän takkusin). Ainoastaan tuo vetoketjun alareuna lahkeessa aiheutti päänvaivaa, mutta käsin ompelemalla sain siitäkin varsin kelvollisen.

Ompelin vuorikankaan saumat piiloon kankaiden väliin. Resoreiden kohdalla piti laittaa kaikki vähäiset aivosolut kunnolla töihin, jotta sain yhdellä kertaa ommeltua resorit kiinni kankaiden väliin ja vielä niin, että ne kankaat on oikeinpäin. Oli siinä nuppineulojen kanssa värkkäämistä ja ompelukoneella töitä kun neljää kangaskerrosta vääntelin oikeaan asentoon. Ei muuten ole kovin leveät nuo resorit hihansuissa tuommoisessa 68-senttisessä haalarissa. Lopputulokseen olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, vaikka toisen lahkeen sainkin kaiketi kolmeen kertaan ommella (mutta ei muistella niitä enää!).

Semmonen siitä tuli. Tämä on nyt ollut valmiina jo jonkin aikaa ja on kyllä ollut todella kovassa käytössä. Nyt kun on saanut toppahaalarin jo jättää pois eikä äitiyspakkauksen vanuhaalarikaan oikein enää sovellu näille keleille niin tämä on just passeli. Neiti nukkuu kaikki päiväunet tämä päällä vaunuissaan. Kyllä tämä tulee puettua oikeastaan aina ulos lähdettäessä. Kallishan tästä tuli sen pirun vuorikangassähellyksen takia, mutta ei sitä aina kannata laskea euroja. Ja olenpahan sitte ens kerralla viisaampi. Niin. Mutta nyt siis vain kovin ylpeä tyttären hienosta jumpsuitista. <3

Se pittää kyllä vielä sanoa, että vaaleanpunanen on miehen valitsema väri. Mie olisin ehkä päätynyt johonkin toiseen.. Kummasti sitä kyllä lämpenee tuollekin värille vaikka vielä puoli vuotta sitten en todellakaan ajatellut kyseistä väriä ompelevani. Onkohan se sitä pään pehmenemistä...?

Leikkimatto

Ennen kuin pääsen kertomaan mitä kävi sen jumpsuitin kanssa, niin näytänpä teille minkälaisella leikkimatolla meidän tyttö leikkii.

Pinnasängyn päiväpeitteenhän jo esittelinkin aiemmin ja samaan syssyyn ja sarjaan on tehty tämä leikkimattokin - myös jo silloin syksyllä raskaana ollessani.

Tämän tekemiseen pääsin miekin osallistumaan. Äiti leikkeli tilkut ja mie konttasin siskon kanssa lattialla palasia siirrellen ja käännellen. Ei muuten ollut helppo homma! Tilkuilla on varsin tarkkaan mietitty paikka kullakin - melkoinen palapeli oli! Kankaat ovat täysin samat kuin päiväpeitossakin.

Taustapuolelle ompelin palan fleeceviltistä, mutta se on aika onnettoman ohutta ja pelkästään kovaa lattiaa vasten melkoisen kova. Mukavin tämä on kun sen laittaa maton päälle. Olishan sitä voinu silitysrautaakin näyttää tälle, mutta leikeissä aina tulee ryttyjä ja laiskuus iski. Seliseli.

----

Toivottavasti kaikilla oli oikein mukava ja iloinen äitienpäivä. Miekin sain viettää ensimmäistä omaani ja olihan se vähän erikoista - ai että mieki olen äiti?! Päivä onkin mennyt pohtiessa omaa äitiyttä tämän hurjan (ja tasan) viiden kuukauden kokemuksella. Mutta onpahan olleet mahtavat viisi kuukautta.
Semmosen huomasin miettiessäni, että nykyään ei ole tarvinut oottaa unta sängyssä saati että olis tarvinu pyöriä unettomana - eihän sitä tarvi ko pää painaa tyynyyn kymmeneksi sekunniksi ja se on siinä. Eri asia onkin että miten pitkään sitä yhtäjaksosesti nykyään saa nukkua. Mutta se on sivuseikka se. :)

Ryminällä alas

Kovin kunnianhimoisesti valitsin ensimmäiseksi ompelutyöksi pitkiin aikoihin jumpsuitin vauvalle. Ohjeessa ei lisäksi ollut vuorikangasta, mutta mie halusin vuorittaa haalarin, jotta se sopisi kevään ulkoiluihin. Että en sitte helpommalla voinut lähteä liikkeelle.

Sehän kostautui, totta kai. Leikkasin vuorikankaan väärin. Kangastahan ei tietenkään ollut enää enempää.

Siihen ketutukseen ja kankaan puutteeseen sekä armottomaan ompelukuumeeseen auttoi kuitenkin jumpsuitin sivuun siirtäminen (heittäminen) ja tämän huomattavasti helpomman paidan ompelu.

ohje: Ottobre 4/2012

kankaat: Ottobre Shop
 

Eihän tämä mikään mahtavin taidonnäyte ole, pikemminkin harjoituskappale. Hoksasinpa taas monta juttua, jotka täytyy ottaa huomioon ennen ompelua. Mutta kyllä tämä päälle pääsee, ihan varmasti.

Ensimmäistä kertaa ikinä ompelin resorista pääntielle ja hihoihin kaitaleet ja eihän se ees vaikeaa ollu. Tietty siisteydessä on aina parantamisen varaa, mutta olin kuvitellut sen olevan vähintäänkin ydinfysiikkaa. No ei ollu ei. Ihan turhaan olin sitä vältellyt.
 

Ihan ensimmäistä kertaa vasaroin nepparin eikä se nyt ihan putkeen mennyt sekään. Miehän olin ihan neitsytmatkalla tämän paidan kanssa! Harjottelua, harjottelua. Sitä tässä tarvitaan.

Royal-tuotteesta tilasin mm. nuita kokomerkkejä sekä tuon Rakkaudella tehty -merkin myös. Pitäisikin tehdä uutta tilausta jo kun en tajunnut kaikkia tarpeellisia kokomerkkejä ostaa. Olihan sielä kaupassa aika paljon kivoja kankaitaki.. Ja ei kai sitä yksilä postikuluila pelkästään merkkilappusia tilailla.. Miehelle ei sitte kerrota mitään!

Oikein mukavaa vappupäivää ankeasta säästä huolimatta!

 

Siitä jumpsuitista luvassa juttua myöhemmin tilanteen tasoituttua.

Pehmuke

Meidän vaipanvaihtoalustana toimi tähän asti Brion vaahtomuovinen muotoiltu hoitoalusta, joka alkoi käydä jo lyhyeksi. Lisäksi sen korkeuden vuoksi se alkoi olla vähän vaarallinenkin kun lapsi on alkanut liikkua melkoisesti vaipanvaihdon yhteydessä(kin): jaloilla ponnistetaan peppu ylös ilmaan ja samalla hyppäytetään koko kroppaa ylöspäin. Pari kertaa tyttö onnistui kolauttamaan päänsä hoitopöydän reunaan siinä heiluessaan.

No mutta nyt on uusi alusta.

Ostin paikallisesta tuhattavaratilpehöörikaupasta kernikankaan tapaista (vai onkohan se ihan sitä?) akryylipinnoitettua kangasta, joka hylkii jonkin verran nestettä. Kuosi ei ole ihan se mitä aluksi ajattelin ostavani, mutta en millään jaksanut lähteä enää kolmanteen kauppaan (ensimmäisessä oli vain vahakankaita) taikka kangaskauppaan, joten tämä sai kelvata. Ihan mukavat värithän tässäki on. Melko neutraali. Tai ehkä vähän retroki? 

Taustakankaaksi kaivoin kangaskätköistä ruskeaa puuvillaa. Sitä ei riittänyt aivan kokonaista palaa, mutta parista palasesta yhdistämällä sain oikean kokoisen. Eipä tuo tilkkuisuus minua haittaa kun eihän se tuolta alta näy mihinkään. Välissä on kaksi kerrosta vanulevyä pehmikkeenä. Kokoa alustalla on noin 64 cm x 72 cm. Saumurilla kun hurautti niin tämä ehti hyvin valmistua miehen ja tytön vaunulenkin aikana.

Tämä on nyt vielä toistaiseksi hoitopöydällä, mutta luultavasti vaipanvaihto siirtynee jonkin ajan päästä lattialle tai sängylle. Tätä on kyllä helppo siirtää paikasta toiseen ja onpa se näppärä pakata matkaanki jos on tarvis eikä vie kauheasti tilaakaan.

Kun kerran sen ompelukoneen nostin keittiön pöydälle niin siinähän se on majaillut jo pari viikkoa. Ei se tyhjänpanttina ole ollut, ei sentäs. Vois sanoa, että tällä hetkellä meän huushollin käytetyin kodinkone (ohittaa jopa pyykkikoneen!).