tiistai 14. toukokuuta 2013

Vihdoin: jumpsuit!

Muutaman päivän ketutuksen jälkeen marssin kangaskauppaan - siis siihen ihanaakin ihanampaan Ottobre Shopiin, jonne voisin hyvinki tuhlata koko vanhempainrahan eikä olis ees hankalaa. Ostin uuden palan trikoota vuorikankaaksi. Kotona leikkasin kankaan ajatuksella. Varmistelin ainakin viisi kertaa, että meneehän nyt oikein. Meni se.

Tadaa: valmis jumpsuit!




ohje: Ottobre 4/2012, jumpsuit vauvalle koossa 68
kankaat: valkoinen tähtivelour Eurokankaan palalaarista, vaaleanpuna-valkoinen raitatrikoo ja vaaleanpunainen resori Ottobre Shopista
muuta: vetoketju 40 cm Ottobre Shopista, merkintälaput Royal-tuotteelta




 Ihan hyvä, että harjottelin sen trikoopaidan kanssa tuota resorikaitaleella huolittelua. Tässä se oli kuitenkin hieman haastavampaa niin sehän tästä olis puuttunu ko vielä olis sen kans saanu alkaa säätämään. Mutta siis hyvin selvisin tällä kertaa (mitä nyt ompeleen kanssa vähän takkusin). Ainoastaan tuo vetoketjun alareuna lahkeessa aiheutti päänvaivaa, mutta käsin ompelemalla sain siitäkin varsin kelvollisen.




Ompelin vuorikankaan saumat piiloon kankaiden väliin. Resoreiden kohdalla piti laittaa kaikki vähäiset aivosolut kunnolla töihin, jotta sain yhdellä kertaa ommeltua resorit kiinni kankaiden väliin ja vielä niin, että ne kankaat on oikeinpäin. Oli siinä nuppineulojen kanssa värkkäämistä ja ompelukoneella töitä kun neljää kangaskerrosta vääntelin oikeaan asentoon. Ei muuten ole kovin leveät nuo resorit hihansuissa tuommoisessa 68-senttisessä haalarissa. Lopputulokseen olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, vaikka toisen lahkeen sainkin kaiketi kolmeen kertaan ommella (mutta ei muistella niitä enää!).






Semmonen siitä tuli. Tämä on nyt ollut valmiina jo jonkin aikaa ja on kyllä ollut todella kovassa käytössä. Nyt kun on saanut toppahaalarin jo jättää pois eikä äitiyspakkauksen vanuhaalarikaan oikein enää sovellu näille keleille niin tämä on just passeli. Neiti nukkuu kaikki päiväunet tämä päällä vaunuissaan. Kyllä tämä tulee puettua oikeastaan aina ulos lähdettäessä. Kallishan tästä tuli sen pirun vuorikangassähellyksen takia, mutta ei sitä aina kannata laskea euroja. Ja olenpahan sitte ens kerralla viisaampi. Niin. Mutta nyt siis vain kovin ylpeä tyttären hienosta jumpsuitista. <3

Se pittää kyllä vielä sanoa, että vaaleanpunanen on miehen valitsema väri. Mie olisin ehkä päätynyt johonkin toiseen.. Kummasti sitä kyllä lämpenee tuollekin värille vaikka vielä puoli vuotta sitten en todellakaan ajatellut kyseistä väriä ompelevani. Onkohan se sitä pään pehmenemistä...?

7 kommenttia:

  1. Vau! Ompelutaidot taitavat kehittyä huimaa vauhtia. Milloinkahan mä pääsisin noin pitkälle? :D Puikot ja neulelangat vaan istuvat mun käteen niin paljon paremmin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ompelu taitaa olla mulle semmonen juttu, jossa en pelkää uusia asioita ja haasteita. Sillä lailla sitä kai oppii (ja ratkojalle on töitä..). Mie olen nyt innostunu enemmän ompelusta kun sillä tavalla saa nopeammin valmista kuin neulomalla. :) Se plussa neulomisessa tosin on, että se vie vähemmän tilaa ja sitä voi harrastaa lattialla istuen ja siinä samalla vauvan kanssa leikkien. :)

      Poista
  2. Oi ihana! Kannatti varmasti ähertää ja tuhertaa, kun lopputulos on näin hieno! Mie en oo vielä uskaltautunu sinne Ottobreen, menis varmaan kaikki rahat.. Ja jos sais ekaksi tuon ompeluinnonkin päälle.. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kannatti ähertää! :) Ja sielä Ottobressä kyllä mennee pää pyörälle. Että sinne vain, veikkaisin että sieltä vois löytyä se ompeluinnostuskin. ;)

      Poista
  3. Hieno on! Ja varmasti käytännöllinen just nyt. Ja mainiota, että sait näin nopsaan ompeluahdistuksen haalarin suhteen selätettyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, olen niin tyytyväinen tähän! Tämä on niin kivoista kankaista ja älyttömän käytännöllinen. <3

      Poista
  4. Hei jee, se on valmis! Kyllä kannatti nähdä vaivaa ja ehti vielä sopivasti valmiiksikin näille keleille. Onpa kyllä aikamoisen suloinen. :)

    VastaaPoista