perjantai 17. toukokuuta 2013

Pilviä

Nythän tässä vasta päästään vauhtiin tämän ompelun kanssa. Vielä kun ehtisi kaikki tuotokset kuvata ja jotakin kirjotella niistä tännekin.

Kovasti olen kesävaatteita ommellut ja tässä olisi yksi sellainen valmiina.




ohje: Ottobre 1/2007 t-paita kirjekuoripääntiellä koossa 74
kankaat: pilvitrikoo Kestovaippakauppa, resori Eurokangas
muuta: merkit Royal-tuote




Taas tuli monta asiaa ommeltua ensimmäisen kerran: kirjekuoripääntie, hihat kuminauharypytyksellä ja puhveilla olkapäissä. Ainoa, mikä olisi voinut mennä paremmin on nuo olkapäiden rypytykset. Ne tehtiin ihan käsipelin rypyttämällä, mutta nätimmät sais joustonauhan (Framilon) avulla.




Tämä on vielä iso vauvalle, mutta eiköhän heinäkuun helteillä ole jo sopiva. Vähän jänskättää tuo pääntie, se kun näyttää niin kovin pieneltä ja ahtaalta, että mitenköhän se mahtaa istua.




Tykkään kyllä kovasti tuosta pilvitrikoosta. Paitsi että se on kaunista niin se on myös mukavan napakkaa. Sitä onkin mulla pinkkinä jemmassa myös. :)

tiistai 14. toukokuuta 2013

Vihdoin: jumpsuit!

Muutaman päivän ketutuksen jälkeen marssin kangaskauppaan - siis siihen ihanaakin ihanampaan Ottobre Shopiin, jonne voisin hyvinki tuhlata koko vanhempainrahan eikä olis ees hankalaa. Ostin uuden palan trikoota vuorikankaaksi. Kotona leikkasin kankaan ajatuksella. Varmistelin ainakin viisi kertaa, että meneehän nyt oikein. Meni se.

Tadaa: valmis jumpsuit!




ohje: Ottobre 4/2012, jumpsuit vauvalle koossa 68
kankaat: valkoinen tähtivelour Eurokankaan palalaarista, vaaleanpuna-valkoinen raitatrikoo ja vaaleanpunainen resori Ottobre Shopista
muuta: vetoketju 40 cm Ottobre Shopista, merkintälaput Royal-tuotteelta




 Ihan hyvä, että harjottelin sen trikoopaidan kanssa tuota resorikaitaleella huolittelua. Tässä se oli kuitenkin hieman haastavampaa niin sehän tästä olis puuttunu ko vielä olis sen kans saanu alkaa säätämään. Mutta siis hyvin selvisin tällä kertaa (mitä nyt ompeleen kanssa vähän takkusin). Ainoastaan tuo vetoketjun alareuna lahkeessa aiheutti päänvaivaa, mutta käsin ompelemalla sain siitäkin varsin kelvollisen.




Ompelin vuorikankaan saumat piiloon kankaiden väliin. Resoreiden kohdalla piti laittaa kaikki vähäiset aivosolut kunnolla töihin, jotta sain yhdellä kertaa ommeltua resorit kiinni kankaiden väliin ja vielä niin, että ne kankaat on oikeinpäin. Oli siinä nuppineulojen kanssa värkkäämistä ja ompelukoneella töitä kun neljää kangaskerrosta vääntelin oikeaan asentoon. Ei muuten ole kovin leveät nuo resorit hihansuissa tuommoisessa 68-senttisessä haalarissa. Lopputulokseen olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, vaikka toisen lahkeen sainkin kaiketi kolmeen kertaan ommella (mutta ei muistella niitä enää!).






Semmonen siitä tuli. Tämä on nyt ollut valmiina jo jonkin aikaa ja on kyllä ollut todella kovassa käytössä. Nyt kun on saanut toppahaalarin jo jättää pois eikä äitiyspakkauksen vanuhaalarikaan oikein enää sovellu näille keleille niin tämä on just passeli. Neiti nukkuu kaikki päiväunet tämä päällä vaunuissaan. Kyllä tämä tulee puettua oikeastaan aina ulos lähdettäessä. Kallishan tästä tuli sen pirun vuorikangassähellyksen takia, mutta ei sitä aina kannata laskea euroja. Ja olenpahan sitte ens kerralla viisaampi. Niin. Mutta nyt siis vain kovin ylpeä tyttären hienosta jumpsuitista. <3

Se pittää kyllä vielä sanoa, että vaaleanpunanen on miehen valitsema väri. Mie olisin ehkä päätynyt johonkin toiseen.. Kummasti sitä kyllä lämpenee tuollekin värille vaikka vielä puoli vuotta sitten en todellakaan ajatellut kyseistä väriä ompelevani. Onkohan se sitä pään pehmenemistä...?

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Leikkimatto

Ennen kuin pääsen kertomaan mitä kävi sen jumpsuitin kanssa, niin näytänpä teille minkälaisella leikkimatolla meidän tyttö leikkii.

Pinnasängyn päiväpeitteenhän jo esittelinkin aiemmin ja samaan syssyyn ja sarjaan on tehty tämä leikkimattokin - myös jo silloin syksyllä raskaana ollessani.




Tämän tekemiseen pääsin miekin osallistumaan. Äiti leikkeli tilkut ja mie konttasin siskon kanssa lattialla palasia siirrellen ja käännellen. Ei muuten ollut helppo homma! Tilkuilla on varsin tarkkaan mietitty paikka kullakin - melkoinen palapeli oli! Kankaat ovat täysin samat kuin päiväpeitossakin.




Taustapuolelle ompelin palan fleeceviltistä, mutta se on aika onnettoman ohutta ja pelkästään kovaa lattiaa vasten melkoisen kova. Mukavin tämä on kun sen laittaa maton päälle. Olishan sitä voinu silitysrautaakin näyttää tälle, mutta leikeissä aina tulee ryttyjä ja laiskuus iski. Seliseli.

----

Toivottavasti kaikilla oli oikein mukava ja iloinen äitienpäivä. Miekin sain viettää ensimmäistä omaani ja olihan se vähän erikoista - ai että mieki olen äiti?! Päivä onkin mennyt pohtiessa omaa äitiyttä tämän hurjan (ja tasan) viiden kuukauden kokemuksella. Mutta onpahan olleet mahtavat viisi kuukautta.
Semmosen huomasin miettiessäni, että nykyään ei ole tarvinut oottaa unta sängyssä saati että olis tarvinu pyöriä unettomana - eihän sitä tarvi ko pää painaa tyynyyn kymmeneksi sekunniksi ja se on siinä. Eri asia onkin että miten pitkään sitä yhtäjaksosesti nykyään saa nukkua. Mutta se on sivuseikka se. :)

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Ryminällä alas

Kovin kunnianhimoisesti valitsin ensimmäiseksi ompelutyöksi pitkiin aikoihin jumpsuitin vauvalle. Ohjeessa ei lisäksi ollut vuorikangasta, mutta mie halusin vuorittaa haalarin, jotta se sopisi kevään ulkoiluihin. Että en sitte helpommalla voinut lähteä liikkeelle.

Sehän kostautui, totta kai. Leikkasin vuorikankaan väärin. Kangastahan ei tietenkään ollut enää enempää.

Siihen ketutukseen ja kankaan puutteeseen sekä armottomaan ompelukuumeeseen auttoi kuitenkin jumpsuitin sivuun siirtäminen (heittäminen) ja tämän huomattavasti helpomman paidan ompelu.





ohje: Ottobre 4/2012
kankaat: Ottobre Shop
 



Eihän tämä mikään mahtavin taidonnäyte ole, pikemminkin harjoituskappale. Hoksasinpa taas monta juttua, jotka täytyy ottaa huomioon ennen ompelua. Mutta kyllä tämä päälle pääsee, ihan varmasti.

Ensimmäistä kertaa ikinä ompelin resorista pääntielle ja hihoihin kaitaleet ja eihän se ees vaikeaa ollu. Tietty siisteydessä on aina parantamisen varaa, mutta olin kuvitellut sen olevan vähintäänkin ydinfysiikkaa. No ei ollu ei. Ihan turhaan olin sitä vältellyt.
 





Ihan ensimmäistä kertaa vasaroin nepparin eikä se nyt ihan putkeen mennyt sekään. Miehän olin ihan neitsytmatkalla tämän paidan kanssa! Harjottelua, harjottelua. Sitä tässä tarvitaan.

Royal-tuotteesta tilasin mm. nuita kokomerkkejä sekä tuon Rakkaudella tehty -merkin myös. Pitäisikin tehdä uutta tilausta jo kun en tajunnut kaikkia tarpeellisia kokomerkkejä ostaa. Olihan sielä kaupassa aika paljon kivoja kankaitaki.. Ja ei kai sitä yksilä postikuluila pelkästään merkkilappusia tilailla.. Miehelle ei sitte kerrota mitään!



Oikein mukavaa vappupäivää ankeasta säästä huolimatta!
 
Siitä jumpsuitista luvassa juttua myöhemmin tilanteen tasoituttua.