Kestovaippoja

Vauvan ollessa noin 2,5 kuukauden ikäinen (eli maaliskuun alussa) aloitin kestovaippakokeilun. Olin saanut muutamia käytettyjä vaippoja siskolta ja kavereilta, muutama oli äitiyspakkauksista eri vuosilta. Niillä pääsin alkuun, mutta hyvin pian muutaman illan ahkeran nettiselailun jälkeen sain paremman käsityksen kestovaippailusta ja totesin tarvitsevani lisää täytettä vaippoihin.

Olin jo pari vuotta säästänyt kolmea vanhaa pyyhettä juurikin vaippatarkoitusta varten ja nyt viimein pääsin silppuamaan niitä. Kun kerran juuri mitään en raaski heittää menemään niin onhan miehen vanhat punamustat flanellipyjamahousutkin säästetty. Nyt niille tuli sama kohtalo kuin pyyhkeillekin. Mulla kävi tuuri ja löysin kirpparilta pinkit flanelliyöhousut myös, jotka leikkelin imuiksi kans. Sainpahan jotakin vähän tyttömäisempääkin kangasta näihin. Samoin miehen vanhat collegehousut ja t-paita päätyivät imuiksi.

Yläkuvassa ensimmäisenä oikealta harmaata collegea ja alla ohuehkoa pyyhefroteeta. Näitä on 10 kpl. Toisena vasemmalta ne miehen yöhousut, alla paksumpaa pyyhefroteeta. Näitäkin muistaakseni sen 10 kpl vai olikohan 12?

Opin netistä, että myös mikrokuitua käytetään imuina. Muistin samantien yhden ison vaaleanpunaisen siivousrätin, siis mikrokuituisen, jota ei oikein tule käytettyä. Sitä on nuiden kuvassa toisena oikealta olevien imujen täytteenä pinkin flanellin välissä. Mikrokuituahan ei suositella suoraan vauvan ihoa vasten sen kuivattavan vaikutuksen vuoksi. Nämä imut on tarkoitettukin taskuvaippoihin eivätkä siis ole ihoon kosketuksissa, mutta ihan vain mukavuudenhalusta päällystin mikrokuidut kuitenkin, ettei omat kädet kuivu kun ripustelee niitä kuivumaan. Näitä tais tulla 5 kipaletta.

Kuvassa vasemmanpuolimmaisena on uusimmat tekeleet. Ostin Ottobre Shopista uutta bambucollegea, jonka tietysti ensin pesin 60 asteessa. Leikkelin sitten kankaan imuiksi siten, että pyllypuoli jää vähän leveämmäksi. Yhdessä imussa on kaksi kerrosta bambucollegea ja välissä yksi kerros paksuhkoa valkoista flanellia.

 Kauankohan pysyvät valkoisina..?

Kun sitä ohutta pyyhefroteeta oli niin maan mahottomasti, tein vielä reippaan kymmenen kappaletta tämmösiä kapeampia imuja. Vihreä kangas on miehen vanhaa t-paitaa. Jäihän sitä pyyhettä vieläkin..

Ompelin reunat näppärästi saumurilla. Muutaman pesukerran jälkeen totesin, että imut olis helpompi laittaa kuivumaan jos ne ei olis niin turkasen mytyssä koneesta ottaessa. Ompelin sitten pystysuunnassa harvalla suoralla ompeleella kerrokset kiinni toisiinsa - johan helpotti pyykkäystä! Toinen huomio on se, että etenkin froteisille imuille kuivausrumpu olisi varsin tarpeellinen niin ne saisi pysymään pehmeinä. Mutta kun ei meille mahdu. Sitten kun meillä on iso kodinhoitohuone, sitten meilläkin on kuivausrumpu.