Villaa vaihteeksi

Hei vaan kaikille! Kiireinen arki otti tiukan otteen viime vuoden marraskuusta lähtien ja näpertelyt jäi ihan minimiin. Omien opiskeluiden alkaminen ja heti perään pimun päivähoitorumba myös veivät mehut aikalailla. Puhumattakaan siitä alkuraskauden väsymyksestä ja pahoinvoinnista samaan syssyyn. Jep, toinen pitäs syntyä päivänä minä hyvänsä - mieluiten jo tänään, kiitos!

Nyt on kesän aikana löytynyt jonkin verran aikaa ja intoa käsitöillekin - jospa saisin niitä tännekin pikku hiljaa esille. Saas nähdä miten se arki tästä lähtee pyörimään kun vauva syntyy ja miten paljon jää enää aikaa käsitöille.

Vauvan tuloon olen valmistautunut aloittamalla kestovaippojen käytön hetimiten. Iso kasa harsoja on siis hommattuna ja taiteltuna valmiiksi odottamassa. Niiden kaveriksi tarvitsee tietysti villavaippahousuja. Esikoiselle jo tein Vanilla-ohjeella parit villikset ja sillä samalla tein nytkin.

ohje: Ravelrysta Vanilla by Kelly Brooker 10 ply ohjeella newborn-koko

lanka: Schoppel-Wolle Reggae Ombre 38 g ja Drops Baby Merino 4 g

puikot: 3,0 mm ja 4,0 mm

Tahranpoistoa

Se nyt on varmaan jokaisessa lapsiperheessä tuttua, että välillä vaatteet on ruokailujen ja leikkien jäljiltä melkosen tahraset. Siinä saa sitten pyykkiä pestessä toivoa, että se porkkanatahra lähtee siitä lempparibodysta pesussa. Vielä ei ole yksikään itse tehty vaate tahraantunu niin, etteikö se olisi lähtenyt pesussa puhtaaksi, mutta parille ostovaatteelle on käynyt niin.

Jo reilu vuosi sitten liityin ystävän suosituksesta buzzador-sivustolle, mutta vasta nyt kohdalle sattui ensimmäinen kampanja, johon halusin mukaan - ja pääsinkin! Buzzadorina pääsee testaamaan uusia markkinoille tulleita tuotteita ja kertomaan kokemuksistaan muille. Nyt pääsin mukaan Vanish-tahranpoistoaineen testaamiseen.

Olen ostanut muutamia kertoja aikaisemmin Vanishia ja todennut sen varsin toimivaksi ja helppokäyttöiseksi tahranpoistoaineeksi. Sain buzzador-paketin mukana sekä nestemäistä että jauhemaista tahranpoistoainetta. Sotkin valkoisen kangastilkun eri ruoka-aineilla, jotta pääsin testaamaan kunnolla aineen tehoa.

Kankaalla on ylhäältä vasemmalta lueteltuna mustikkaa, punaherukkaa ja kahvia. Alarivillä oliiviöljyä ja rypsiöljyä. Öljyt erottuvat kuvassa vähän huonosti, mutta tiedätte varmasti kuinka ne luonnonvalossa näkyvät kellertävinä läiskinä. Annoin tahrojen olla vuorokauden ennen tahranpoisto-operaatiota.

Valitsin tahranpoistoon jauhemaisen Vanishin. Tätähän voi lisätä suoraan pyykkikoneeseen tavallisen pesuaineen lisäksi tai jauheesta voi pienen vesimäärän kanssa tehdä tahnaa, jonka voi hieroa suoraan tahralle ennen pesua. Tai sitten voi tehdä kuten tein nyt eli otin astiaan lämmintä vettä (kannattaa noudattaa vaatteen pesulämpötilaa, ettei käy hullusti!) ja sekotin siihen puoli mitallista jauhetta.

Koneelliseen pyykkiä suositellaan täyttä mitallista Vanishia, mutta koska mulla oli tässä testissä vain tuo pieni kangaspala ja pari litraa vettä, puolitin jauheen määrän.

Sitten ei muuta kuin tahrat likoamaan! Heiluttelin kangaspalaa vähän lusikalla alkuun ja jätin sen veteen noin tunniksi. Ensialkuun tahrat näyttivät tummuvan melkoisesti ja aloin epäillä lähteeköhän etenkään mustikka- ja kahvitahrat ollenkaan kankaasta.

Liotuksen jälkeen vaatteen voi suoraan laittaa pyykkikoneeseen muun pyykin joukkoon. Kattokaapas miltä minun kangaspala näytti liotuksen jälkeen:

Ainoastaan kahvista jäi aivan hailakan pieni tahra jäljelle kun oikein tarkkaan katsoi. Yllätyin kyllä suuresti kun mustikasta ei jäänyt jälkeäkään. Öljytkin katosivat liotuksen aikana täysin.

Pitäiski testata saanko vielä yhdestä Maxomorran bodysta jonkin kellertävän ruokatahran (oliskohan porkkanaa tai bataattia) pois liottamalla bodya ensin ja pesemällä sen sitten vielä koneessa Vanishin kanssa.

Nestemäinen suihkepullossa oleva tahranpoistoaine on ihan näppärä käytössä myös, mutta kaikista helpoiten pääsee tosiaan kun kippaa tätä jauhetta pyykin sekaan. Toimii ällistyttävän hyvin!


Lisään vielä, ettei tämä ole maksettu mainos. Tuotteet olen saanut ilmaiseksi, mutta minua ei ole velvoitettu mitenkään suosittelemaan tuotetta, vaan sanomaan rehellisesti oma mielipiteeni.


---------

Ensimmäisen adventin illan voisinkin käyttää sohvalla kutoen. Viikon takaisen muuttoruljanssin jälkeen tavarat ovat löytäneet paikkansa ja nyt voi vähän hengähtää jouluvalojen tunnelmassa. Ihanaa kun ei enää tarvitse purkaa muuttolaatikoita ja miettiä mihin komeroon minkäkin mahduttaisi. Jääpähän hieman aikaa käsitöillekin taas. Tunnelmallista adventtisunnuntaita!

Arkiaskareihin

Viime vuonna tähän aikaan taisin askarrella jo joulukortteja. Nyt en ole ehtinyt antaa ajatustakaan niille. Jäävätköhän tänä vuonna lähettämättä kokonaan?

Jos ei ole askarreltu kortteja niin on sitä kuiten vähän neulottu. Ettei nyt vallan ompeluhommiin olla kokonaan siirtynyt.

 

Kovin monimutkasella en kehdannut alottaa pienen tauon jälkeen. Ja olipahan taas tarvetta tiskiräteillekin kun useamman vuoden vanhoja tässä nakkasin jo pois.

Valkonen on helmineuletta, sininen jonkin sortin siksak-neulosta ja mustan virkkasin pylväillä ja reunoihin vähän simpukoita. Että jos olis mukavampi pyyhkiä pöytää (ja pöydän kannen alta myös - jotenki sitä puuroa on ihan joka paikassa).

Lankana näissä käytin Novitan Bambua, sitä uudempaa, jossa on aiempaa vähemmän bambua. Aika "löysää" lankaa. En kyllä tekis mitään vaatetta tästä. Eiköhän nämä kuiten asiansa aja tiskirätteinä vaikka vähän venähtäisivätkin.

Nyt sitten pähkäilemään miten niihin tytön villahousuihin tekis haarakiilan. Mieluiten kerralla sopivan kokosen ettei tarvis purkaa. Villapaita onkin jo hyvällä mallilla.

Ainakin SATA bussia

Heinäkuussa ompelin naapurin pojalle kleinbus-kankaasta t-paidan hihat. Ei sitä kangasta silloin riittänyt enempään, koska olin jo leikannut siitä paidan siskon pojalle. Tämmösen:

kaava: Ottobre 4/2012 Little Lamb 92

kankaat: siskolta trikoot, resori Myllymyksuilta

Olipahan muuten vinossa nuo bussit langansuuntaan nähden. Pakko oli kuitenkin leikata langansuunnan mukaan, että saumat pysyisivät suorassa. Toivottavasti kukaan ei hoksaa bussien kulkevan alamäkeen..

Resorin väriin en ole ihan tyytyväinen. Ei ihan vihreät kohdanneet eikä multa löytynyt turkoosia, keltaista tai punaistakaan resoria. Eikä muuten ollut vihreää lankaakaan. Eikä mennyt mustalla langalla tikkauksetkaan ihan niin kuin Strömsössä. Mutta käyttöön pääsi tämäkin paita mokista ja epäkohdista huolimatta.

Aina vaan tähtiä

Huhhei, onpahan mennyt syksy nopeasti. Tuon pimun kanssa kun viettää päivät niin ei paljoa ehdi ylimääräistä - hyvä kun saan puhtaat vaatteet pestyä ja lämpimän ruuan tehtyä perheelle päivän aikana. Kiirettä pitää tytön perässä juostessa (tyttö ei kuitenkaan vielä onneksi juokse), sillä hän on nyt kohta kuukauden päivät kontannut ja noussut tukea vasten seisomaan. Kaikki muu kiinnostaa nyt paljon enemmän kuin ne omat lelut. Kiipeäähän tuo pieni apina jo meidän huushollin kolme rappustakin ylös - vielä kun oppisi tulemaan alaskin kaatumatta. Hommaahan olisi, lista on melko pitkä, mutta yritetään asia kerrallaan.

Kotiaskareiden vastapainoksi olen melko useana iltana istunut ompelukoneen ääressä, mutta nyt on pakattu konekin odottamaan uutta ompeluhuonetta ja ensi kesää, jolloin on luultavasti seuraavan kerran jonkin verran aikaa ommella. Meillä on edessä ihan pian paluumuutto Ouluun ja sehän se teettää hommaa ja vie aikaa harrastuksilta (tulleepa ikävä Ottobre Shopia!). Sen jälkeen onkin ahkera opiskelu edessä. Sitä kesää odotellessa.

Näitä ompeluksi ehti kuitenkin kesän aikana valmistua melkoisesti ja hyvin moni on vielä täällä blogissa esittelemättä. En sentäs kerralla kaikkia läväytä tänne, mutta jos pikkuhiljaa saisin ne tänne näpyteltyä (ja kuvatakin pitäisi).

kaava: Ottobre 3/2013 Baby whale koossa 86

kankaat: siskolta

Siskon poika sai kesäbodyn (hah, tämän ompelusta onkin jo mennyt kauan!) ihanasta tähtikankaasta. Tämä kangas käy minusta oikein hyvin sekä tytölle, että pojalle (menee siis ensi kesänä meidän tytsylle). Tähdet ne vain edelleen on minusta kivoja. Onhan niitäkin tullut jo ommeltua muutama. Kaavana taas se tuttu Baby whale, jota olenkin jo kehunut maasta taivaisiin. 

Olen nyt laittanut helmaan vain kaksi nepparia kun niilläkin tuntuu hyvin pärjäävän. Vähenipähän hutilyönnit vasaran kanssa heiluessa. Alan muuten harjaantua siinä hommassa jo melkoisesti - eihän tässä kohta mitään pihtejä tarvitakaan! Paitsi että olishan ne vähän hiljasemmat kuin vasaralla paukuttaessa. Vois yöaikaankin nepitellä, nyt ei kehtaa herättää muita.

Muutama body on tämänkin jälkeen tullut ommeltua, mutta kuvat on niistä vielä ottamatta. Kaavana taitaa niissäkin olla tämä sama. Haluaisin kyllä kokeilla muitakin, mutta ei ole oikein tullut vastaan mieleistä. Haluaisin ehkä sellaisen, jossa on nepparit toisella olalla, kuten tässä tosimummon bodyssa, ja istutetut hihat siis. Harmi vain, ettei nyt ole sitä ompeluaikaa ja ensi kesänä tuskin enää bodeja tarvitsee tehdä. Mutta silti, vinkkejä otan vastaan hyvistä bodien kaavoista.

Isoja palloja vaippapepulle

Vaateompelun lomassa surauttelin parit vaipatkin kun tarve isommille vaipoille olisi jo aikamoinen. Lähdetäänpä liikkeelle siitä, että ostin aivan ihanaa pallokuosista PUL-kangasta metrin verran. Sitten hommasin sille kaveriksi coolmaxia, melko ärpäkän oranssia. Ja tuli sitten ostettua muutama sentti (kröhöm, kolme metriä..) turkoosiakin coolmaxia kun niin halvalla sain.

Niin että vaippoja piti tehdä. Isompia sellaisia. Koska tyttö osaa jo varsin näppärästi avata vaippojen etutarrat, ajattelin tehdä sivukiinnitteisiä neppivaippoja. Muokkasin aikaisemmin käyttämääni kaavaa vähän isommaksi ja tässä olisi tulos:

Jotenkin onnistuin kuvatessa saamaan värit melkosen haaleina eikä oranssi näytä näissä kuvissa ollenkaan niin räikeältä kuin mitä se todella on. Samoin nuo pallotkin ovat laimeammat. Että kuvausta(kin) pitäisi opetella.

Mutta tästä vaipasta ja ompelusta. Eka kertaa ompelin kuminauhat vain päistään kiinni ja sitten kujan niille oikealta puolelta kangasta. Eipäs se ollutkaan niin kovin hankalaa. Aiemmin olen siis ensin ommellut siksakilla kuminauhat nurjalle koko matkalta ja sitten tikannut kujan oikealta. Päistään kiinni ommeltujen kuminauhojen etuja ovat näin äkkiseltään mietittynä ainakin helpompi kuminauhojen vaihtaminen ja tasainen rypytys kankaissa.

Ostin omat Kam-nepparipihditkin niin ei tarvitse olla naapurilta lainaamassa jatkuvasti (kiitos lainasta, E!). On kyllä melkosen koukuttavaa puuhaa tuo nepittäminen. Mietinkin jo, että mitäköhän kaikkea sitä vois nepittää.. Ovat vain aika paksuja nuo käyttämäni nepit bodeihin ainakin, ehkä jossakin hupparissa tai takissa voisi mennä.

 

Tässä viimeisessä alkaa muuten väritkin olla vähän lähempänä todellisuutta.

Mutta mites sitten kävikään kun innoissani aloin sovittaa vaippaa tytölle: isohan se on, eikä mitenkään ihan vähän! Reisistä jäi niin löysäksi, että ei puhettakaan kuivista vaatteista. Onhan tuo vyötärönympäryskin reilu. Että kaappiin meni tämä vaippa oottamaan, ehkä vuoden päästä vois olla sopiva.

Ei kun uutta matoa koukkuun, vai miten se meni? Pienensin vähän samaa kaavaa ja ompelin uuden vaipan, tällä kertaa sillä turkoosilla coolmaxilla.

Samat jutut tein tähänkin versioon: kuminauhat päistään kiinni ja kujiin, kolme paria neppejä takasiivekkeisiin ja kuminauha myös eteen.

Ja voihan kettu: ISO tämäkin!

Pöh, antaa vaippojen ompelun nyt hetkisen olla kun menee niin metsään niiden kanssa. Keskityn taas vaatteisiin.

Sivuneppivaippoja

Kun etutarrallisten vaippojen ompelu kävi hyvin tutuksi, uskaltauduin kokeilemaan sivunepillisten vaippojen ompelua. Piirsin yhdestä hyväksi todetusta vaipasta kaavan ja sain naapurilta lainaan neppipihdit.

Ennen minkään sauman tai kuminauhan ompelua on paras ja helpoin kiinnittää nepit takasiivekkeisiin. Laitoin vahvikkeeksi palaset fleeceä neppien tueksi, ettei PUL-kangas repeäisi neppejä auki kiskottaessa. Laitoin kolme paria neppejä kummallekkin puolelle. Taakse tulee siis naaraspuoliset nepit, eteen urokset.

Ompelin myös eteen vatsan kohdalle kuminauhan (joka mustassa vaipassa tuli liian kireälle), jotta istuvuus paranisi. Sitä ei tosiaan kannata laittaa kovin tiukalle, pieni venytys nauhalle riittää.
Viimeisenä ompelun jälkeen niittailin nepit etusiivekkeisiin. Niiden kanssakin kannattaa katsoa, että tulevat tarpeeksi reunaan jottei kankaan reunat jää ikävästi lörpöttämään. Makuasiakin tämä saattaa olla, mutta tykkään, että nepit on reunassa.

 

 Näistä tuli ihan kelpo vaippoja. Tykkään kyllä enemmän käyttää tarrallisia, niissä säätäminen on portaatonta kun näissä nepillisissä tahtoo välillä käydä niin, että vaippa on joko liian löysällä tai liian tiukalla kahdella peräkkäisellä säätövaihtoehdolla. Näiden kahden vaipan vähäinen käyttö taitaa kuitenkin enimmäkseen johtua siitä, että ompelin kuminauhat täyttöaukkoon myös coolmaxiin ja tietenkin liian tiukalle, jolloin imujen (ja käden) työntäminen vaippaan on melkosta änkeämistä.

Siis muistilista seuraavien (sivu)neppivaippojen ompeluun:
- naarasnepit kiinni ekana ennen ompeluita
- jätä etukuminauha tarpeeksi löysälle
- jos laitat kuminauhan myös täyttöaukon reunan coolmaxiin, jätä sekin melko löysälle
- laita urosnepit tarpeeksi reunaan